Nyt tässä vaiheessa kun esitys alkaa todenteolla jännittää on hyvä listata ylämäkiä mistä mä olen jo selvinnyt! Asioita jotka mä ylpeydellä olen selättänyt.
- Ylioppilaskirjoitukset. Tässä päättötyövuoden vierellä on vaaninut kirjoitukset. Voisi sanoa näin, että vei aika lailla mun huomion kokonaan.
- Mun pari lopetti. Esitys puoliksi valmiina, puvut tekeillä ja mulla turvallinen olo ja saan viestin "Mä lopetan." Kyllä siinä muutamat kyyneleet tuli itkettyä.
- Tyhjän paperin kammo. Mä jouduin alottamaan kokonaan alusta. Siinä tuli semmonen paniikki. En mä kerkeä. En mä enää keksi mitään uutta.
- Jatkuvasti avautuva haava. Ei se kerkeä parantua, kun se aina avautuu uudestaan. Sattuu.
- Perjantai illan treenit. Hah tää on noloa myöntää, mutta on tääkin ollut ylämäki. Kaverit lähtee radalle ja minä treeneihin.
- Kipeys juuri pahimpaan aikaan. Eli sairastin kaksi viikkoa juuri nätisti kun esitykset läheni.
MUTTA NYT MÄ OLEN TÄSSÄ! Esitys on ensiviikolla ja kyllä! Mä olen valmis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti